Saimaa on Suomen suurin järvi, ja sen 4 400 neliökilometrin vesipinta-ala sekä yli 14 000 saarta tekevät kalastusalueiden hahmottamisesta oman taitolajinsa. Tässä artikkelissa käydään läpi Saimaan tärkeimmät kalastusväylät, alueen valtalajit ja se, mitä lupa-asioita ja rauhoitusaikoja kannattaa tuntea ennen veneen vesillelaskua.
Saimaan vesistö kalastajan näkökulmasta
Saimaa ei ole yksi yhtenäinen allas, vaan lukuisten selkien ja salmien muodostama sokkeloinen kokonaisuus Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Savon alueella. Pihlajavesi, Haukivesi, Puruvesi, Orivesi ja Louhivesi ovat kukin luonteeltaan erilaisia: Puruvesi tunnetaan poikkeuksellisen kirkkaasta vedestään, kun taas Pihlajaveden syvänteet painuvat paikoin yli 80 metrin syvyyteen Suuressa Ruokovedessä.
Tämä vaihtelu näkyy suoraan kalastuksessa. Matala ja lämmin lahti Savonlinnan tuntumassa toimii aivan eri tavalla kuin Linnansaaren kansallispuiston edustan kirkasvetinen syvänne. Kokenut kalastaja lukee ensin kartan pohjanmuodot ja vasta sitten valitsee välineen – ei toisin päin.
Parhaat kalastusväylät Saimaalla
Kolovesi ja Linnansaaren kansallispuiston vesialueet ovat suosittuja erityisesti saimaannorpan vuoksi rauhoitettuja, mutta kalastus on niilläkin sallittua tarkoin rajoituksin – Metsähallituksen Eräluvat-palvelusta kannattaa tarkistaa ajantasaiset alue- ja aikarajoitukset ennen retkeä.
Haukivesi Savonlinnan ja Varkauden välissä tarjoaa laajoja selkävesiä ja runsaasti saaria, joiden väliset kannakset ja virtapaikat keräävät kalaa erityisesti syksyllä. Vuoksen vesistö Imatran kohdalla puolestaan on tunnettu järvilohipaikka: Tainionkosken ja Imatrankosken alueella kalastetaan uistimella ja perholla, ja paikka vetää kalastajia ympäri Suomen keväisin ja syksyisin.
Etelämpänä Puruvesi Kesälahden ja Punkaharjun välissä on muikun ja siian suosima, kirkasvetinen selkä, jossa näkösyvyys voi olla jopa 7 metriä. Laajempaa katsausta eteläsuomalaisiin järvikohteisiin löytyy artikkelista Kalastusalueet Etelä-Suomessa – suosituimmat järvet.
Kuha, hauki ja ahven – Saimaan valtalajit
Kuha on Saimaan ehkä kysytyin saalis, ja syvänteiden reunat, harjut ja pohjanmuodon rikkonaiset kohdat toimivat parhaiten heinä-syyskuussa. Yökalastus jigillä syvänteen reunalla on Saimaalla vakiintunut tekniikka, ja aihetta käsitellään tarkemmin artikkelissa Kuhan kalastus – syvänteet, jigit ja yöpyynti.
Hauki viihtyy Saimaan lukemattomissa lahdissa ja ruovikoiden reunoilla, ja parhaat saaliit tulevat usein keväällä heti jäiden lähdön jälkeen, kun hauki hakeutuu matalille kutemaan. Ahventa löytyy käytännössä joka selältä, mutta isoimmat yksilöt seisovat syyskesällä syvemmillä kivikkorannoilla ja saarten kärjissä.
Muikku on Saimaalle tyypillinen ja taloudellisesti tärkeä laji – ammattikalastajat pyytävät sitä nuotalla ja verkoilla, kun taas vapaa-ajankalastaja tapaa sitä lähinnä sivusaaliina tai talvipilkillä. Tiivistettynä alueen tärkeimmät kohdelajit ovat:
Kuha – syvänteet ja harjut, kesä-syyskuu
Hauki – matalat lahdet, kevät ja alkukesä
Ahven – kivikkorannat ja saarten kärjet, loppukesä
Järvilohi – Vuoksen koskialueet, kevät ja syksy
Muikku ja siia – avoselät, talvipilkintä ja verkkokalastus
Saimaannieriä ja järvilohi – harvinaisemmat saaliit
Saimaan järvilohi ja saimaannieriä ovat molemmat äärimmäisen uhanalaisia, ja tämä on hyvä tiedostaa ennen retkeä. Järvilohta kalastetaan sallituilla alueilla, kuten Vuoksella, mutta alamitat ja saaliskiintiöt ovat tiukat, ja monilla alueilla suositellaan tai vaaditaan vapauttamista. Saimaannieriä puolestaan on niin harvinainen, ettei sen tavoitteellinen pyynti ole käytännössä missään sallittua – jos yksilö tarttuu koukkuun vahingossa, se on vapautettava välittömästi ja varovasti.
Yleinen väärinkäsitys on, että ”iso lohikala Saimaalla on aina istutettu kirjolohi ja siksi vapaasti otettavissa”. Näin ei ole – Vuoksen ja lähijokien luonnonvaraiset kannat ovat tarkkaan seurattuja, ja sekaannus järvilohen ja kirjolohen välillä on yksi yleisimmistä syistä siihen, että rauhoitettu kala päätyy vahingossa saaliiksi.
Kalastusluvat ja rauhoitusajat Saimaalla
Suurin osa Saimaan vesialueista vaatii valtion kalastonhoitomaksun lisäksi paikallisen osakaskunnan tai kalatalousalueen luvan, sillä yleiskalastusoikeudet eivät kata muuta kuin onkimista ja pilkkimistä. Kalastonhoitomaksu on 18–64-vuotiaille pakollinen, kun kalastetaan vieheellä; alle 18-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat on vapautettu maksusta. Ajantasaiset käytännöt ja hintatasot löytyvät artikkelista Kalastusluvat Suomessa – kalastonhoitomaksu ja vesialueluvat.
Rauhoitusajat vaihtelevat lajeittain ja osin myös vesialueittain. Hauen kutuaikaan huhti-toukokuussa monilla matalilla lahdilla on paikallisia pyyntikieltoja, ja järvilohen ja taimenen osalta rajoitukset ovat vielä tarkempia. Kannattaa aina tarkistaa kyseisen vesialueen omat säännöt, sillä Saimaalla ne eivät ole yhtenäisiä koko järven alueella.
Yleisimmät virheet Saimaan kalastuksessa
Ensimmäinen tyypillinen virhe on liikkua tuntemattomalla selällä ilman ajantasaista syvyyskarttaa tai kaikuluotainta – Saimaan pohja vaihtelee äkkijyrkästi, ja moni vene on ajanut karille juuri saarten kärkien tuntumassa. Toinen virhe on jättää saimaannorppa-alueiden liikkumis- ja verkkokalastusrajoitukset huomiotta; ne on merkitty selkeästi, mutta karttaan tutustuminen etukäteen säästää sekä sakoilta että norpalta.
Kolmas virhe on yrittää samaa tekniikkaa koko päivän vaihtuvissa olosuhteissa. Kuha voi olla aamulla matalalla ja iltapäivällä syvänteen pohjassa lämpötilan noustessa – jäykkä suunnitelma tuottaa harvoin parasta saalista.
UKK
Mikä on paras aika kuhan kalastukseen Saimaalla?
Parhaat kuhasaaliit tulevat tyypillisesti heinäkuun lopulta syyskuun loppuun, jolloin kuha seisoo syvänteiden reunoilla ja jigikalastus onnistuu erityisesti hämärän ja yön aikaan.
Tarvitaanko Saimaalla erillinen kalastuslupa valtion maksun lisäksi?
Kyllä, useimmilla Saimaan vesialueilla tarvitaan valtion kalastonhoitomaksun lisäksi paikallisen osakaskunnan tai kalatalousalueen lupa, sillä yleiskalastusoikeus kattaa vain onkimisen ja pilkkimisen.
Voiko Saimaalla kalastaa ympäri vuoden?
Suurin osa lajeista sallii kalastuksen ympäri vuoden, mutta hauella, taimenella ja järvilohella on kutuaikaan sidottuja rauhoitusaikoja, jotka vaihtelevat vesialueittain ja kannattaa tarkistaa erikseen.
Yhteenveto
Saimaa palkitsee sen, joka opettelee lukemaan sen selkien ja syvänteiden vaihtelua eikä kalasta koko järveä yhdellä kaavalla. Kuha, hauki ja ahven tarjoavat vakaan perustan retkelle, kun taas järvilohi ja saimaannieriä muistuttavat siitä, että osa Saimaan kaloista vaatii erityistä varovaisuutta ja tarkkaa sääntöjen tuntemusta. Kun kartta, luvat ja rauhoitusajat ovat kunnossa etukäteen, jää itse kalastukselle enemmän aikaa – ja se on Saimaalla se kaikkein tärkein osa retkeä.