Kahdeksan tunnin pilkkipäivä Päijänteen selällä tai Inarijärven maaliskuun auringossa ratkeaa usein ennen kuin ensimmäinenkään ahven on nostettu: istutko kylmällä jäällä kyyryssä vai kunnon pilkkiarkun päällä? Tämä artikkeli on talvikalastajalle, joka haluaa valita pilkkiarkun ja istuimen niin, että selkä, jalat ja saalis kestävät koko päivän. Kun valinta osuu kohdalleen, jaksat kairata yhden reiän lisää, vaihtaa paikkaa oikeaan aikaan ja istua iltapäivän syöntiin asti.
Pilkkiarkku ja istuin – mitä vaihtoehtoja on
Jäällä istumiseen on käytännössä neljä ratkaisua. Jokaisella on paikkansa, eikä mikään niistä ole paras kaikkiin tilanteisiin.
- Perinteinen pilkkipönttö – muovinen laatikko, jonka kansi toimii istuimena. Hinta 25-50 €, paino tyhjänä 2-3 kg.
- Pilkkiarkku jalaksilla – isompi, usein eristetty ja kääntyvällä istuimella varustettu. Hinta 70-160 €.
- Reppujakkara – kevyt taittotuoli, jonka kyljessä on reppu. Hinta 20-50 €.
- Ahkio ja erillinen tuoli – pitkille retkille ja isolle varustemäärälle. Ahkion hinta 50-250 €.
Valikoimaa voi selata esimerkiksi pilkkipönttöjen tuotealueelta, mutta ennen ostopäätöstä kannattaa miettiä, millaista kalastusta oikeasti harrastaa. Ahvenen perässä juokseva pilkkijä ja madekuopalla istuva yöpilkkijä tarvitsevat aivan eri varusteet.
Liikkuva vai paikallaan istuva kalastaja
Kokenut talvikalastaja katsoo ensin, montako reikää päivän aikana kairataan. Jos ahvenparvea jahdataan Saimaan tai Keski-Suomen järvien kivikoilla ja paikkaa vaihdetaan 10-15 minuutin välein, iso arkku muuttuu taakaksi. Silloin kevyt pönttö olkahihnalla tai reppujakkara on paras ratkaisu.
Toisin on kuhan ja mateen kanssa. Syvännepilkinnässä istutaan saman reiän äärellä tunteja, ja silloin eristetty arkku, selkänoja ja tukeva istuin tuntuvat jo puolen päivän jälkeen. Mateenpilkinnässä tammi-helmikuun pimeinä iltoina istuimen lämpöeristys on usein tärkeämpi kuin mikään muu varuste.
Pilkkikilpailuissa näkee usein pönttöjä, joissa on kääntyvä istuin. Syy on käytännöllinen: kalastaja voi kalastaa kahta reikää vuorotellen nousematta ylös, ja jokainen säästetty sekunti on kilpailussa merkitsevä.
Istuimen korkeus ja asento ratkaisevat jaksamisen
Matala istuin näyttää vakaalta, mutta se on yleisin syy puutuviin jalkoihin. Kun istuinkorkeus jää alle 30 senttiin, polvet nousevat koholle, verenkierto heikkenee ja varpaat kylmenevät nopeammin. Hyvä nyrkkisääntö on 35-45 cm, jolloin reidet ovat lähes vaakatasossa.
Pilkkivapa on lyhyt, tyypillisesti 30-60 cm. Siksi istuimen pitää olla niin lähellä reikää, että ranne lepää rentona eikä selkää tarvitse kurkottaa. Ammattilainen sijoittaa arkun noin 40-50 cm reiästä ja kääntää sen niin, että tuuli tulee selän takaa.
Selkänoja jakaa mielipiteitä. Liikkuvassa ahvenkalastuksessa se on turha ja lisää painoa. Yli neljän tunnin istumisessa selkänoja kuitenkin vähentää alaselän kuormitusta selvästi, varsinkin jos istuu eteenpäin kumarassa ja tuijottaa vavan kärkeä.
Myytti: arkun kansi eristää kylmältä
Moni olettaa, että muovinen kansi pitää pakkasen loitolla. Ei pidä. Ohut muovikansi johtaa kylmää lähes yhtä tehokkaasti kuin jää, ja -15 asteen pakkasessa takapuoli on kohmeessa tunnissa.
Ratkaisu on halpa: solumuovinen istuintyyny maksaa 10-25 € ja muuttaa saman pöntön täysin toiseksi. Kaikkein tärkein lämmönlähde on silti oikea vaatetus, sillä istuin eristää vain alapuolelta. Pakkaspäivän pukeutumisesta lisää artikkelissa talvikalastuksen vaatetus – lämpö ja vesitiiviys.
Toinen sitkeä uskomus on, että isompi arkku on aina parempi. Täytetty 40 litran arkku painaa helposti 12-15 kg, ja sen vetäminen sohjoisella jäällä kilometrin matkan vie voimat ennen kuin ensimmäistä reikää on kairattu.
Mitä arkkuun pakataan ja miten
Hyvässä pilkkiarkussa on erillinen lokero saaliille ja varusteille. Ahvenet suoraan termospullon ja eväiden päälle on huono yhdistelmä, ja lima jäätyy kiinni kaikkeen. Moni ratkaisee asian pakkaamalla saaliin erilliseen muovipussiin arkun pohjalle.
Kannen sisäpuolelle tai sivutaskuun kuuluvat pilkit, morrit, varakoukut ja pihdit. Kun tavarat ovat aina samassa paikassa, niitä ei tarvitse kaivaa kohmeisilla sormilla. Perusvarusteiden kokonaisuudesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa jääkalastuksen perusvarusteet – pilkki, tela ja kaira.
Jäänaskalit eivät kuulu arkkuun vaan kaulaan. Jos jää pettää, arkun pohjalla olevista naskaleista ei ole mitään hyötyä.
Yleisimmät virheet pilkkiarkun ja istuimen kanssa
Ensimmäinen virhe on liukas pohja. Peilijäällä tuulisena päivänä kevyt pönttö lähtee liikkeelle heti, kun siitä nousee, ja istuja voi kaatua sen mukana. Nastoitetut jalat tai kumiset liukuesteet pitävät arkun paikallaan, ja niitä saa jälkikäteen lisättyä 5-15 eurolla.
Toinen virhe on jättää arkku märäksi. Kevättalvella maalis-huhtikuussa vesi ja sohjo valuvat kannen saumoihin, ja yöllä kansi jäätyy kiinni. Kuivaa arkku pyyhkeellä ennen autoon tai varastoon vientiä ja jätä kansi raolleen.
Kolmas virhe on ostaa arkku katsomatta jalaksia. Lyhyet ja kapeat jalakset uppoavat puuterilumeen, jolloin arkkua joutuu kantamaan. Leveät jalakset liukuvat paremmin sekä lumella että sohjolla.
Pohjois- ja Etelä-Suomen erot
Lapissa kevättalven pilkkipäivät venyvät pitkiksi. Huhtikuussa tunturijärvillä aurinko paistaa yli 14 tuntia, ja kalastajat viettävät jäällä koko päivän. Siellä kannattaa valita isompi arkku, istuin selkänojalla ja ahkio, johon mahtuu myös retkikeitin.
Etelän rannikolla ja Helsingin edustan merijäillä jääkausi voi jäädä muutamaan viikkoon, ja jäät ovat usein heikkoja. Kevyt pönttö olkahihnalla on silloin järkevämpi valinta, koska sen kanssa pääsee liikkumaan nopeasti ja varovasti. Raskasta ahkiota ei kannata vetää epävarmalle jäälle.
UKK
Kuinka suuri pilkkiarkun pitäisi olla?
Päiväretkille ahvenen ja särjen perään 15-25 litraa riittää. Jos arkkuun pakataan myös termospullo, eväät ja vaihtovaatteet tai jos kohteena on isompi kuha tai made, 30-40 litraa on käytännöllisempi koko.
Paljonko kunnollinen pilkkiarkku maksaa?
Peruspönttö maksaa 25-50 €. Eristetty, jalaksilla ja kääntyvällä istuimella varustettu arkku maksaa 70-160 €. Istuintyyny ja liukuesteet nostavat kokonaishintaa 15-40 €.
Kelpaako tavallinen retkituoli jäälle?
Lyhyille retkille kyllä, kunhan jalat eivät uppoa lumeen. Kapeat tuolinjalat painuvat sohjoon ja kallistuvat helposti, joten leveät jalkatallat tai alle laitettu vaneri parantavat vakautta selvästi.
Viimeinen vinkki ennen jäälle lähtöä
Testaa arkku ja istuin kotona ennen ensimmäistä jääretkeä. Istu sen päällä täysissä talvivaatteissa 20 minuuttia ja pilki kuvitteellista reikää lattiaan. Jos polvet nousevat liian korkealle, selkä alkaa vaivata tai kansi notkahtaa, vika on helpompi korjata olohuoneessa kuin -18 asteen pakkasessa keskellä selkää. Hyvin valittu istuin ei näy saaliissa suoraan, mutta se näkyy siinä, kuinka kauan jaksat kalastaa.