Kalastusreppu on retkikalastajan tärkein varuste heti vavan jälkeen, sillä huonosti pakattu reppu pilaa päivän yhtä varmasti kuin väärä viehevalinta. Kun matkaa taittuu useita kilometrejä metsäpolkua tai vesistön rantaa pitkin, jokainen ylimääräinen kilo tuntuu – ja jokainen unohdettu tarvike näkyy heti ensimmäisen kalan noustessa pintaan.
Miksi kalastusreppu kannattaa pakata harkiten
Suomalainen retkikalastus tapahtuu usein kaukana autosta – Pohjois-Karjalan koskilla, Lapin tunturipuroilla tai saariston luodoilla, joihin on soudettava. Silloin ei ole mahdollisuutta palata autolle hakemaan unohtunutta pihtiä tai varasiimaa.
20–35 litran selkäreppu riittää useimmille päiväretkille. Sitä isompi reppu houkuttelee pakkaamaan turhaa, ja painava selkä väsyy ennen kuin ensimmäinen apaja on edes löytynyt. Kokeneet retkikalastajat suosivat kevyttä runkoa, jossa on erilliset lokerot vieheille, työkaluille ja märille varusteille – näin saalis ja limaiset madot eivät pääse sekoittumaan eväisiin.
Kalastusrepun perusvarustus – vieheet, siimat ja työkalut
Vieherasia on repun ydin. Yhdellä retkipäivällä tarvitaan yllättävän vähän: 8–12 viehettä kattaa useimmat tilanteet, kunhan valikoima on mietitty kohteen mukaan. Ahvenelle ja kuhalle mukaan kannattaa ottaa muutama 7–10 gramman jigipää pehmytvieheellä, hauelle isompi vaappu kuten Rapala X-Rap 10 cm, ja kirkkaan veden koskille Mepps-lusikka kokoluokassa 2–3.
Siimaa ei tarvitse kantaa täyttä kelaa, mutta varakela tai 30–50 metrin pätkä 0,20–0,25 mm fluorokarbonisiimaa peruketta varten on syytä olla mukana. Peruke katkeaa ennemmin tai myöhemmin kiveen tai puuhun, eikä sitä pysty korjaamaan ilman varaosia.
Työkaluista repussa pitäisi olla aina:
– pieni sivuleikkuri tai yhdistelmäpihdit koukun poistoon
– varakoukkuja (esim. Gamakatsu tai VMC, kokoja 2–8)
– teroituskivi tai timanttiviila koukkujen terävöittämiseen
– taittopuukko, esimerkiksi Marttiinin fileointipuukko kalan käsittelyyn
Jos suunnitelmissa on mato-onginta tai muu eläinsyötti, kannattaa lukea etukäteen, miten syötit pysyvät virkeinä ja käyttökelpoisina koko retken ajan – väärin säilytetty mato kuolee tunnissa helteellä, vaikka rasia olisi kuinka hyvä.
Sää, vaatetus ja turvavarusteet repussa
Suomen sää vaihtelee saman päivän aikana yllättävän paljon, varsinkin keväällä ja syksyllä. Kevyt kuoritakki painaa vain 200–300 grammaa ja mahtuu rypistettynä reppuun, mutta pelastaa retken, jos vesisade yllättää järven toisella puolella.
Ensiapupakkaus on monella unohduksissa, vaikka se vie tilaa tulitikkurasian verran. Sinne kuuluu laastareita, ihonpuhdistusliinoja ja koukunpoistoon soveltuva pinsetti – kalastuskoukku iholla on yleisempi tapaturma kuin moni luulee, erityisesti kolmihaarauistimia käytettäessä.
Puhelin kannattaa pakata vesitiiviiseen pussiin, ei pelkkää suojakuorta varten vaan siksi, että soutuveneessä tai koskella laite kastuu ennemmin tai myöhemmin. Otollisilla retkikohteilla, kuten Kuusamon koskilla tai Tornionjoella, kännykkäkuuluvuus voi myös olla heikko – kartta paperilla tai ladattuna offline-tilaan on hyvä varmistus.
Eväät ja juoma pitkälle retkelle
Nestehukka on yleisempi ongelma kuin nälkä. Litra vettä per 3–4 tuntia on hyvä nyrkkisääntö kesäkuumalla, kylmällä kaudella tarve ei juuri vähene, vaikka jano tuntuisikin pienemmältä. Termospullo on yleensä painonsa arvoinen investointi – kuuma juoma pitkän pilkkipäivän tai syyskylmän uistelureissun jälkeen tuntuu palkinnolta.
Energiapitoiset välipalat, kuten pähkinät tai kuivalihat, kestävät reppussa koko päivän ilman jäähdytystä. Retken pituus ratkaisee, kannattaako mukaan ottaa kokonainen retkikeitin vai riittääkö kylmä eväs – aiheesta on hyvä lukea tarkemmin, kun suunnittelee kalastuskahvien ja eväiden pakkaamista maaston laidalle.
Yleisimmät virheet repun pakkaamisessa
Kolme virhettä toistuu retkikalastajilla vuodesta toiseen:
Ensinnäkin liian moni pakkaa koko vieherasiaston mukaan ”varmuuden vuoksi”. Lopputulos on 4–5 kilon vieherasia, josta käytetään retkellä kolmea viehettä. Kannattaa valita ennalta 2–3 tekniikkaa, joita aikoo kokeilla, ja pakata sen mukaan.
Toiseksi kalastuslupa unohtuu tarkistaa etukäteen. Suomessa onkiminen ja pilkkiminen ovat jokamiehenoikeuksia, mutta muu kalastus vaatii yleensä valtion kalastonhoitomaksun sekä usein myös vesialuekohtaisen luvan. Ennen retkeä kannattaa varmistaa, mitä lupia kohteessa tarvitaan, sillä moni Eräluvat-järjestelmän kautta myytävä lupa pitää ostaa ennen vedelle menoa, ei paikan päällä.
Kolmanneksi vaatetus mitoitetaan lähtöhetken sään mukaan, ei koko päivän mukaan. Aamulla +8 astetta tuntuu viileältä, mutta iltapäivällä helteessä fleece jää turhaksi painoksi – ja toisin päin, kun ilta vilenee järvellä nopeasti auringon laskiessa.
UKK
Kuinka painava kalastusreppu saa olla päiväretkellä?
Hyvä tavoite on 5–8 kiloa täyteen pakattuna, ruoka ja juoma mukaan lukien. Yli 10 kilon reppu alkaa jo rasittaa selkää useamman tunnin patikoinnilla, varsinkin jos matkaan sisältyy vesistön ylityksiä tai kivikkoista maastoa.
Tarvitseeko lapsen mukana ollessa pakata reppuun jotain erityistä?
Kyllä – lisää aina ylimääräinen kerrosvaate, enemmän välipaloja ja pelastusliivit, jos liikutaan veden äärellä. Aihetta on käsitelty tarkemmin lasten retkikalastuksesta kertovassa artikkelissa.
Kannattaako reppuun pakata varakela vai pelkkä siimapätkä?
Lyhyille päiväretkille riittää yleensä varasiimapätkä perukkeen uusimiseen. Pidemmillä, useamman päivän retkillä varakela on turvallisempi valinta, sillä pääsiiman katkeaminen kokonaan lopettaisi muuten koko kalastuksen.
Yhteenveto
Toimiva kalastusreppu ei ole se, johon mahtuu eniten tavaraa, vaan se, josta löytyy juuri oikeat asiat oikealla hetkellä. Kun vieheet, työkalut, vaatetus ja eväät on mietitty etukäteen kohteen ja vuodenajan mukaan, retkelle jää enemmän aikaa itse kalastukselle – ei tavaroiden etsimiselle repun pohjalta.