Lohi on monelle suomalaiselle kalastajalle se laji, jonka perässä ollaan valmiita ajamaan satoja kilometrejä – ja lohen kalastus tarjoaa Suomessa poikkeuksellisen monipuoliset mahdollisuudet uistelusta perhokalastukseen. Tässä artikkelissa käydään läpi, millä välineillä ja tekniikoilla lohta kannattaa lähestyä, mistä Suomen parhaat lohivedet löytyvät ja mitä luvista ja rauhoitusajoista pitää tietää ennen reissua.
Miksi lohi on erilainen saalis kuin muut kotimaiset kalat
Lohi eroaa esimerkiksi hauesta tai ahvenesta sekä voimaltaan että käyttäytymiseltään. Nousulohi on virtaa vastaan kulkeva, energinen kala, joka voi tehdä pitkiä ryöppyjä ja hypähdyksiä heti koukkuun tarttumisen jälkeen.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tavallinen ahvenvapa tai kevyt jigivapa ei kestä lohen vetoja. Välineiden pitää olla mitoitettu isolle, voimakkaalle kalalle – niin vavan, kelan kuin siiman osalta.
Uistelu lohen kalastuksessa
Uistelu on yksi suosituimmista tavoista tavoitella lohta erityisesti merialueilla ja suurten jokien suvantopaikoissa. Vaappu tai kalastusliike Turku vieheenä toimiva lippa vedetään veneestä sopivalla nopeudella ja syvyydellä, usein painojen tai syväänvievien siukujen avustuksella.
Käytännössä uistelun onnistuminen ratkeaa harvoin vieheen värissä – ratkaisevampaa on löytää oikea vetosyvyys ja -nopeus sinä päivänä. Moni aloittelija tekee virheen vetämällä liian nopeasti: lohi ottaa usein paremmin rauhallisella, tasaisella vedolla kuin ryminällä ajettuna. Uistelun tekniikoista vetonopeuden, syvyyden ja painotuksen osalta löytyy tarkempaa tietoa, joka pätee suoraan myös lohiuisteluun.
Tyypillinen lohiuistelusetti koostuu tukevasta uisteluvavasta, multiplier- tai isokokoisesta avokelasta sekä 0,35–0,45 mm monofiilisiimasta tai vastaavasta kuitusiimasta. Vaappuina käytetään usein isokokoisia, syvälle uivia malleja – suomalainen Rapala on tässä lajissa edelleen maailman tunnetuimpia merkkejä.
Perhokalastus – lohikalastuksen arvostetuin laji
Perhokalastus lohelle on Suomessa vahva perinne, ja monelle harrastajalle se on koko lohenkalastuksen ydin. Toisin kuin uistelussa, perhokalastuksessa kalastaja seisoo virrassa tai kahlaa rannan tuntumassa ja heittää perhon suoraan nousevan lohen eteen.
Tämä vaatii enemmän lajituntemusta kuin uistelu: on osattava lukea virtausta, tunnistaa lohen todennäköiset seisontapaikat ja valita perho veden korkeuden ja kirkkauden mukaan. Perhokalastuksen perusteista siiman, vavan ja perhojen valinnan osalta kannattaa lukea ennen ensimmäistä lohireissua, sillä väärän kokoinen vapa tai siima tekee heitosta turhauttavaa.
Lohiperhovavat ovat tyypillisesti luokkaa #8–#10, huomattavasti järeämpiä kuin esimerkiksi taimenperhonnassa käytetyt. Perhokela tarvitsee kunnollisen jarrun, sillä juokseva lohi voi viedä siimaa kelalta yllättävän nopeasti.
Suomen parhaat lohivedet
Suomessa lohenkalastus keskittyy muutamiin tunnettuihin jokiin ja rannikkoalueisiin, joissa nousulohi kulkee kutuvaelluksellaan.
Tornionjoki on Euroopan suurin luonnonvarainen lohijoki ja tarjoaa sekä perho- että uisteluspotteja koko kesäkauden ajan. Tenojoki Lapissa on perinteikäs, joskin luvanvaraisuudeltaan tiukasti säädelty lohivesi, jonka maine perhokalastajien keskuudessa on kansainvälinenkin. Myös Kymijoki Kouvolan seudulla ja Iijoki Pohjois-Pohjanmaalla ovat nousseet merkittäviksi lohivesiksi patojen kalateiden ansiosta.
Rannikolla lohta uistellaan paljon myös avomerellä ennen jokeen nousua, jolloin kalastus tapahtuu veneestä trollaamalla laajoilla alueilla Perämereltä Suomenlahdelle asti.
Luvat ja säännöt – tätä moni ei tiedä
Lohenkalastukseen liittyy enemmän lupabyrokratiaa kuin useimpiin muihin kotimaisiin kalastuslajeihin, ja tässä kohtaa moni aloittelija törmää yllätyksiin.
Valtion kalastonhoitomaksu on perusedellytys, mutta se ei yksin riitä – suurin osa tunnetuista lohivesistä vaatii lisäksi erillisen, usein Metsähallituksen Eräluvat-järjestelmästä hankittavan alue- tai jokikohtaisen luvan. Kalastusluvista Suomessa, kalastonhoitomaksusta ja vesialuelupien eroista kannattaa lukea tarkemmin ennen matkaa, sillä käytännöt vaihtelevat joesta toiseen.
Monilla lohijoilla on myös tiukat kausikohtaiset saalismäärärajoitukset ja alamitat, ja osa vesistä on ajoittain kokonaan suljettu kalastukselta kannan suojelemiseksi. Tornionjoella ja Tenojoella nämä säännöt tarkentuvat lähes vuosittain kalakannan tilan mukaan, joten ajantasainen tieto kannattaa tarkistaa aina ennen reissua suoraan luvanmyöntäjältä.
Yleinen myytti: ”iso viehe tuo ison kalan”
Yksi sitkeimmistä uskomuksista on, että lohelle kannattaa aina laittaa mahdollisimman iso ja näyttävä viehe. Todellisuudessa lohen syöntikäyttäytyminen vaihtelee huomattavasti veden lämpötilan, kirkkauden ja vedenkorkeuden mukaan.
Kirkkaassa ja matalassa vedessä ylikokoinen tai liian räikeä viehe usein pelottaa lohen sijaan houkuttelee sitä. Kokeneet lohikalastajat vaihtavat vieheen kokoa ja väriä usein saman päivän aikana olosuhteiden mukaan, eivätkä luota yhteen ”varmaan” malliin.
UKK – yleisimmät kysymykset lohen kalastuksesta
Mihin aikaan vuodesta lohta kannattaa kalastaa Suomessa?
Nousulohen pyyntikausi ajoittuu pääosin kesäkuukausille, tyypillisesti kesäkuusta elokuulle, kun kalat nousevat jokiin kudulle. Tarkka aikaikkuna vaihtelee joesta riippuen, ja osa vesistä avataan tai suljetaan kauden aikana kalakannan seurannan perusteella.
Tarvitaanko lohenkalastukseen aina erillinen lupa kalastonhoitomaksun lisäksi?
Kyllä, käytännössä kaikilla tunnetuilla lohivesillä vaaditaan valtion kalastonhoitomaksun lisäksi alue- tai jokikohtainen kalastuslupa, joka useimmiten hankitaan Metsähallituksen Eräluvat-palvelun kautta tai paikalliselta osakaskunnalta.
Kumpi sopii aloittelijalle paremmin, uistelu vai perhokalastus?
Uistelu on yleensä helpompi aloittaa, koska tekniikka nojaa enemmän vieheen syvyyden ja nopeuden säätämiseen kuin heittotekniikkaan. Perhokalastus vaatii enemmän harjoittelua heitossa ja virran lukemisessa, mutta monet pitävät sitä palkitsevampana tapana tavoitella lohta.
Yhteenveto
Lohen kalastus Suomessa tarjoaa harvinaisen yhdistelmän isoa, voimakasta saaliskalaa ja monipuolisia kalastustapoja aina rannikon uistelusta jokien perhokalastukseen. Onnistuminen ei ratkea pelkästään kalliilla välineillä, vaan oikean tekniikan, sopivan ajankohdan ja paikallisten olosuhteiden tuntemisella.
Ennen reissua kannattaa aina varmistaa kohdejoen ajantasaiset luvat ja rajoitukset, sillä ne voivat muuttua kauden aikana. Kun perusasiat – välineet, tekniikka ja luvat – ovat kunnossa, lohireissusta on hyvät edellytykset muodostua kauden kohokohdaksi.