Rannalta ja veneestä kalastava tarvitsee eri välineet, vaikka kohdekala ja järvi olisivat samat. Tämä artikkeli on tarkoitettu kalastajalle, joka miettii, mitä vapaa, kelaa ja siimaa kannattaa käyttää rannalla ja mitä veneessä. Oikealla välineiden valinnalla kalastustavan mukaan heitot kantavat pidemmälle, siimasotkuja tulee vähemmän ja kala saadaan paremmin ylös. Lisäksi rahaa ei mene sellaiseen, mitä ei tarvitse.
Suomessa on yli 188 000 järveä ja pitkä rannikko, joten molemmat tavat ovat täysin varteenotettavia. Mökkilaiturilta heittävä ja soutuveneellä selkävesille lähtevä kalastaja kalastavat silti melkein eri lajia.
Mikä erottaa rantakalastuksen veneestä kalastamisesta
Rannalla matkan määrää heitto. Kala on siellä, minne viehe ylettyy, eikä kalastaja pääse lähemmäs. Siksi rantakalastajan välineissä tärkeintä on heittopituus ja siiman hallinta.
Veneestä pääsee kalan luo. Heittojen ei tarvitse olla pitkiä, mutta veneessä painavat muut asiat: vapa ei saa olla liian pitkä ahtaassa tilassa, vieheen pitää pysyä tarkasti oikeassa syvyydessä ja kalan pitää mahtua haaviin laidan yli. Jigaus ja uistelu ovat veneestä tehokkaita tapoja, joita rannalta on vaikea tai mahdoton toteuttaa.
Rannalta kalastus – pituus ja heittoetäisyys
Kokenut rantakalastaja aloittaa vavan pituudesta. Rannalta toimiva heittovapa on yleensä 2,4-2,7 metriä pitkä, ja avoimilla merenrannoilla tai isojen järvien kivikkorannoilla jopa 2,7-3 metriä. Pitkä vapa lisää heittomatkaa ja nostaa siimaa rantakivien ja kaislikon yli kalaa väsyttäessä.
Kelaksi sopii avokela kokoluokassa 2500-3000. Kuitusiima, paksuudeltaan noin 0,10-0,15 mm, kantaa selvästi pidemmälle kuin samanvahvuinen monofiili ja välittää tuntuman pohjasta. Sen eteen sidotaan 0,5-1 metrin peruke fluorokarbonisiimasta. Hauen kalastuksessa perukkeena käytetään terästä tai titaania.
Ahvenen ja hauen kalastukseen sopiva rantasetti on harrastajatasolla tyypillisesti noin 120-250 €. Perustasolla kokonaisuuden saa alle 80 eurolla, ja se kelpaa mainiosti, kunhan vavan heittopaino vastaa vieheitä. Laskuvesiä Tornionjoella tai Kuusamon koskilla kahlaava taimenkalastaja tarvitsee lisäksi kahluuhousut ja nastapohjaiset kengät, ja niihin menee helposti enemmän rahaa kuin vapaan.
Heittovavan vieheiksi sopivat kelluvat ja uppoavat vaaput, lipat, kuparilusikat ja jigit. Rapalan Original Floater ja Abu Garcian Toby ovat klassikoita, joilla pärjää Helsingin rantakallioilta Lapin jokivarsille asti.
Veneestä kalastus – lyhyempi vapa ja tarkempi hallinta
Veneessä 2,7 metrin vapa on hankala. Se osuu toiseen kalastajaan, kolahtaa moottorin kuomuun eikä jousta hyvin, kun kala syöksyy veneen alle. Veneestä heitettäessä ja jigattaessa 1,8-2,1 metrin vapa on yleensä sopivin.
Kalastustapa ratkaisee loput. Kuhaa syvänteistä jigaavalle sopii jäykkä ja herkkäkärkinen jigvapa sekä avokela tai pieni multiplier-kela, jonka jarru on tasainen. Vetouistelussa käytetään lyhyitä ja jäykähköjä uisteluvapoja, kiekkokeloja tai linecounter-keloja sekä tarvittaessa syvääjiä. Syvyyden ja nopeuden säätämisestä kerrotaan tarkemmin artikkelissa uistelun tekniikat ja painotus.
Veneessä mukaan kuuluu myös kaikuluotain. Edullinenkin, noin 150-300 €:n malli näyttää pohjan muodot ja syvyyden, mikä hyödyttää enemmän kuin kallis vapa. Pelastusliivit päällä ovat itsestäänselvyys, etenkin keväällä kylmissä vesissä. Jos venettä ei vielä ole, katso soutu- ja moottoriveneen vertailu harrastajalle.
Haavi, perukkeet ja pienet varusteet kalastustavan mukaan
Haavi on hyvä esimerkki siitä, miten sama varuste eroaa rannalla ja veneessä. Rannalla, varsinkin korkealta laiturilta tai jyrkältä kalliolta, tarvitaan pitkävartinen teleskooppihaavi. Veneessä riittää lyhyempi varsi, mutta haavin pussin on oltava riittävän iso, jotta 80-senttinen hauki mahtuu siihen kerralla. Kumipäällysteinen pussi ei sotkeudu vaapun koukkuihin.
Molemmissa tarvitaan pihdit, siimaleikkuri ja koukunirrotin. Rannalla kaikki kulkee repussa tai liivissä. Veneessä tavaroille on tilaa pakissa, mutta irtonaiset tavarat lentävät laidan yli ensimmäisessä aallokossa.
Yleisimmät virheet välineiden valinnassa
Kalastusliikkeen tiskillä samat virheet toistuvat vuodesta toiseen:
– Yksi vapa kaikkeen. Laiturilta ostettu 2,7-metrinen vapa on veneessä kömpelö, ja veneeseen ostettu 1,8-metrinen ei heitä rannalta tarpeeksi pitkälle.
– Liian iso kela. 4000-kokoinen kela kevyellä vavalla tekee yhdistelmästä etupainoisen ja väsyttää ranteen jo tunnissa.
– Heittopaino ei vastaa vieheitä. 5-20 gramman vavalla ei kannata heittää 40 gramman lippaa, eikä 2 gramman jigi lennä raskaalla haukivavalla minnekään.
– Liian paksu siima. Ahventa varten 0,35 mm:n monofiili lyhentää heittoja ja pilaa vieheen uinnin.
Kokenut kalastaja aloittaa siitä, missä kalastaa eniten. Kauppaan ei kannata lähteä kysymään parasta vapaa, vaan kertoa kalastuspaikka, kohdekala ja käytetyt vieheet.
Myytti: veneestä saa aina enemmän kalaa
Uskomus on sitkeä, mutta ei pidä paikkaansa. Keväällä ja syksyllä kala on usein lähellä rantaa. Hauki kutee toukokuussa matalissa ruovikkolahdissa, ja syksyllä ahven ja taimen tulevat kivikkorannoille. Silloin rannalta heittävä kalastaja on usein paremmissa asemissa kuin selällä ajeleva veneilijä.
Veneen moottori ja liian lähelle rantaa tuleva kalastaja saattavat myös säikyttää matalan veden kalat. Monella kokeneella kalastajalla on tapana ajaa veneellä lahden suulle ja heittää sieltä rantaan päin, eli kumpaakin tapaa käytetään samalla reissulla.
Veneen etu on kesäkuukausina. Silloin kuha, siika ja iso ahven ovat syvällä, ja ilman venettä niille pääsee harvoin.
Milloin yksi välinesetti riittää
Jos kalastaa pääasiassa mökillä ja veneretkiä on muutama kesässä, ei tarvitse ostaa kahta erillistä settiä. Kompromissiksi sopii 2,1-2,3-metrinen heittovapa, jonka heittopaino on 5-25 grammaa. Se on veneessä vielä hallittava ja kantaa rannalta kohtuullisesti. Tarkemmin pituudesta ja toiminnasta kerrotaan oppaassa vavan pituus ja toiminta aloittajalle.
Kompromissi ei toimi vetouistelussa, syvässä kuhajigauksessa eikä merikalastuksessa isoilla vieheillä. Niissä erikoisvapa on käytännössä välttämätön.
Luvat ovat samat kummallakin tavalla. Onkiminen ja pilkkiminen ovat jokamiehenoikeuksia, mutta viehekalastukseen 18-64-vuotias tarvitsee kalastonhoitomaksun. Uistelu vaatii lisäksi vesialueen omistajan luvan. Rauhoitetuilla koskialueilla viehekalastus on kokonaan kielletty, joten varmista tilanne ennen kuin kahlaat jokeen.
UKK
Voiko samalla vavalla kalastaa rannalta ja veneestä?
Voi, jos vapa on noin 2,1-2,3 metriä pitkä ja sen heittopaino vastaa käytettyjä vieheitä. Uisteluun ja raskaaseen jigaukseen tarvitaan silti oma vapa.
Mikä siima sopii rantakalastukseen parhaiten?
Ohut kuitusiima, noin 0,10-0,15 mm, ja fluorokarbonperuke antavat pisimmät heitot ja hyvän tuntuman. Hauen kalastuksessa peruke on teräksinen tai titaaninen.
Tarvitaanko veneessä kaikuluotainta?
Ei pakosti, mutta jo perustason luotain auttaa löytämään syvänteet, kynnykset ja kalaparvet. Kuhaa ja siikaa kalastettaessa ero näkyy saaliissa selvästi.
Lyhyt muistilista ennen kauppareissua
Mieti ensin, missä kalastat kolme neljäsosaa ajasta, ja valitse välineet sen mukaan. Rannalla tarvitaan pituutta, kevyt avokela ja ohut kuitusiima. Veneessä toimii lyhyempi ja jäykempi vapa, tarkka jarru ja ripaus elektroniikkaa. Kerro kalastusliikkeessä kohdekala, paikka ja vieheet, niin myyjä osaa suositella sinulle sopivan yhdistelmän.