Kalastuksen rauhoitusajat ja alamitat Suomessa vaihtelevat lajeittain ja vesialueittain, eikä niitä tunnu muistavan edes moni vuosikymmeniä kalastanut. Väärä alamitta tai rauhoitusaikana pyydystetty kala voi tulla kalliiksi – sakko on mahdollinen, ja saaliin joutuu joka tapauksessa aina vapauttamaan.
Miksi rauhoitusajat ja alamitat ovat olemassa
Rauhoitusajat suojaavat kaloja niiden lisääntymisaikana, jolloin ne ovat sekä haavoittuvimmillaan että helpoimmin pyydettävissä. Kutuvaelluksella oleva taimen tai lohi ui usein matalassa vedessä ja iskee viehettä aggressiivisesti, mikä tekisi kannasta helpon saaliin ilman suojaa. Alamitat taas varmistavat, että kala ehtii lisääntyä ainakin kerran ennen kuin se päätyy pataan.
Suomessa näistä säädetään kalastuslaissa ja -asetuksessa, mutta käytännön rajat vaihtelevat maakunnittain ja jopa yksittäisten vesistöjen välillä. Sama laji voi olla rauhoitettu eri aikaan Kymijoella kuin Tornionjoella, ja alamitta Saimaalla voi poiketa Perämeren omasta. Tämä on juuri se kohta, jossa moni aloitteleva kalastaja mokaa – oletetaan, että yksi sääntö pätee koko maassa.
Yleisimmät alamitat lajeittain
Kuhan valtakunnallinen alamitta on 42 senttiä, ja raja nostettiin 37 sentistä vuonna 2016 nimenomaan kutukertojen turvaamiseksi. Moni muistaa vielä vanhan 37 sentin rajan, ja se on yksi yleisimmistä sakkoon johtavista väärinkäsityksistä.
Taimenella alamitta on sisävesillä tyypillisesti 50 senttiä ja merialueilla 60 senttiä, mutta useilla virtavesillä – esimerkiksi monilla Pohjois-Suomen koskilla – raja on paikallisesti korkeampi. Lohen alamitta on 60 senttiä sekä joessa että meressä. Jokiravulla alamitta on 10 senttiä ja täpläravulla 9 senttiä, mitattuna kärjestä pyrstön kärkeen.
Hauelle tai ahvenelle ei ole valtakunnallista alamittaa, mutta paikallisia rajoituksia löytyy erityisesti kutualueilta keväisin. Madelle ei myöskään ole yleistä alamittaa, mutta talvinen kutuaikainen pyyntikielto koskee useita jokisuita.
Rauhoitusajat – milloin vapa kannattaa jättää kotiin
Taimenen rauhoitusaika osuu useimmilla virtavesillä syyskuun alusta marraskuun loppuun, jolloin kala nousee kutemaan. Monet Etelä-Suomen purot ja pienet joet ovat rauhoitettuja pidempäänkin, osa ympäri vuoden – tästä kannattaa tarkistaa aina paikallinen lupaehto ennen retkeä.
Lohella rauhoitusajat ja jopa koko kauden pyyntikiintiöt vaihtelevat merkittävästi joen mukaan. Tornionjoella ja Simojoella sovelletaan Suomen ja Ruotsin yhteistä säätelyä, jossa pyyntipäivät ja -ajat on määritelty tarkasti kalakannan tilan mukaan vuosittain. Ravulla pyyntikausi avautuu perinteisesti heinäkuun 21. päivä kello 12, ja sitä ennen jokirapu on rauhoitettu marraskuusta lähtien.
Madetta ei kannata pilkkiä tammikuun kutuaikana jokisuiden läheltä, vaikka pilkkiminen olisikin muutoin jokamiehenoikeuden piirissä. Tässä kohtaa törmätään yleiseen myyttiin.
Yleinen myytti: jokamiehenoikeus ohittaa rauhoitusajat
Moni luulee, että onkiminen ja pilkkiminen ovat jokamiehenoikeuksia, jotka menevät aina rauhoitusaikojen ja alamittojen edelle. Näin ei ole. Jokamiehenoikeus koskee lupaa käyttää vapaa ja onkea ilman erillistä kalastuslupaa – se ei poista lajikohtaista rauhoitusaikaa tai alamittaa.
Jos taimen on rauhoitettu tietyllä joella syyskuusta marraskuuhun, sen tahallinen pyynti on kiellettyä siitä huolimatta, että itse onkiminen olisi muuten jokamiehenoikeuden piirissä. Vahingossa noussut alamittainen tai rauhoitusaikainen kala on aina vapautettava välittömästi, oli pyyntiväline mikä tahansa.
Yleisimmät virheet ja miten välttää ne
Kolme virhettä toistuu vuodesta toiseen. Ensimmäinen on vanhentuneen tiedon käyttö – moni nojaa muistikuvaan kymmenen vuoden takaa, vaikka kuhan alamitta muuttui jo 2016. Toinen on oletus, että kotijärven säännöt pätevät naapurivesistössäkin, vaikka rajat voivat vaihtua kuntarajalla.
Kolmas ja ehkä yleisin virhe on kalan väärä käsittely vapautettaessa. Alamittainen kala pitää irrottaa koukusta mahdollisimman nopeasti ja laskea takaisin veteen märillä käsillä, ei kuivalla nurmikolla valokuvausta varten. Etenkin taimenella ja lohella pitkä ilmassaoloaika tappaa kalan usein viivästyneesti, vaikka se uisikin näennäisesti pois vapautushetkellä.
Ammattimainen opas tarkistaa aina ensin lupaehdot ja paikalliset rajoitukset ennen kuin edes pakkaa vavan autoon, ei vasta rannalla. Sama kannattaa omaksua tavaksi jokaisella uudella vesistöllä.
Näin tarkistat ajantasaiset rajoitukset omalle reissullesi
Kalastuslupaa hankkiessa kannattaa aina lukea lupaehdot kokonaan, sillä vesialueen omistaja voi asettaa valtakunnallista tiukempia rajoja. Kalastusluvat Suomessa -oppaassa käydään läpi, mistä kalastonhoitomaksu ja vesialuekohtaiset luvat hankitaan ja mitä niistä kannattaa tarkistaa.
Kohdelajikohtaiset erot kannattaa tarkistaa myös ennen retkeä. Lohen kalastus Suomessa -artikkeli avaa tarkemmin jokikohtaisia pyyntiaikoja, ja kuhan kalastuksesta löytyy lisää käytännön vinkkejä alamitan huomioivaan pyyntiin.
UKK
Voiko alamittaisen kalan ottaa mukaan, jos se näyttää selvästi vahingoittuneelta?
Ei. Alamittainen tai rauhoitusaikana saatu kala on aina vapautettava, vaikka se olisi koukun jäljiltä hieman vahingoittunut. Poikkeuksia ei ole, ja pyydystä-ja-vapauta-periaate koskee myös näennäisesti heikkokuntoista saalista.
Onko rauhoitusaika sama koko Suomessa samalle kalalajille?
Ei ole. Rauhoitusajat ja alamitat vaihtelevat vesistöittäin ja maakunnittain, erityisesti taimenella ja lohella. Aina kannattaa tarkistaa juuri sen vesialueen omat lupaehdot, jolla on aikeissa kalastaa.
Koskeeko alamitta myös pilkkimistä ja onkimista jokamiehenoikeudella?
Kyllä. Alamitat ja rauhoitusajat koskevat kaikkia pyyntitapoja riippumatta siitä, tarvitaanko pyyntiin erillistä lupaa vai ei. Jokamiehenoikeus koskee vain pyyntivälineen käyttöoikeutta, ei lajikohtaisia suojasäädöksiä.
Yhteenveto
Rauhoitusajat ja alamitat eivät ole byrokratiaa niiden itsensä vuoksi, vaan ne pitävät kuha-, taimen- ja lohikannat elinvoimaisina myös tuleville kalastuskausille. Tarkista aina kohdevesistön ja kohdelajin ajantasaiset rajat ennen retkeä, älä luota vanhaan muistikuvaan tai naapurijärven sääntöihin. Kun alamitat ja rauhoitusajat ovat selvillä etukäteen, retki sujuu ilman ikäviä yllätyksiä rannalla.