Kalastusrajoitukset virtavesissä ovat Suomen kalastussäännöistä monimutkaisimpia, ja juuri lohi- ja taimenjoilla tietämättömyys tulee kalleimmaksi. Tämä artikkeli on kalastajalle, joka suunnittelee ensimmäistä koskireissuaan Kuusamoon, Tornionjoelle tai kotikunnan taimenpuroon eikä halua joutua kalastuksenvalvojan kanssa selittelemään. Lukemisen jälkeen tiedät, mitä lupia tarvitset, milloin taimen on rauhoitettu ja miksi järvellä toimiva käytäntö ei päde koskessa.
Miksi virtavesissä on tiukemmat säännöt kuin järvillä
Lohi ja taimen lisääntyvät virtaavassa vedessä. Kutusoraikot, poikasalueet ja nousureitit sijaitsevat juuri niissä koskissa, joissa kalastajatkin mieluiten heittelevät. Siksi kalastuslaki käsittelee vaelluskalavesistöjen koski- ja virtapaikkoja omana kokonaisuutenaan.
Suurin ero järvikalastukseen on jokamiehenoikeuksissa. Onkiminen ja pilkkiminen ovat Suomessa pääsääntöisesti maksuttomia, mutta tämä oikeus ei koske lohi- ja siikakalojen vaelluskalavesistöjen koski- ja virtapaikkoja. Mato-onki kädessä koskenniskalle ei siis voi mennä ilman vesialueen omistajan lupaa.
Mitä lupia lohi- ja taimenjoella tarvitaan
Kokenut koskikalastaja tarkistaa ennen reissua aina kaksi asiaa: valtion kalastonhoitomaksun ja kohdekohtaisen luvan. Kalastonhoitomaksu koskee 18-64-vuotiaita, ja vuosimaksu on noin 50 €. Sen voi maksaa Eräluvat-palvelussa tai R-kioskilla. Alle 18-vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet ovat maksusta vapautettuja.
Järvellä kalastonhoitomaksu riittää yksinään heittokalastukseen yhdellä vavalla. Virtavedessä tilanne on toinen. Vaelluskalavesistön koskissa tarvitaan lisäksi vesialueen omistajan tai osakaskunnan lupa, joka myydään yleensä vuorokausi- tai viikkolupana. Tyypillinen koskikohteen vuorokausilupa maksaa 10-40 €, ja suosituimmilla lohijoilla hinnat ovat korkeammat. Lupien käytännöt on käyty tarkemmin läpi artikkelissa kalastusluvat Suomessa.
Rajajoilla on omat järjestelmänsä. Tornionjoella kalastetaan Suomen ja Ruotsin yhteisellä luvalla rajajokisopimuksen mukaan. Tenojoella sovelletaan Suomen ja Norjan välistä Tenon sopimusta, ja Tenon lohenkalastus on ollut kokonaan kielletty kaudesta 2021 alkaen lohikannan romahduksen vuoksi. Kauden tilanne kannattaa tarkistaa aina erikseen.
Rauhoitusajat ja alamitat lohelle ja taimenelle
Lohi ja taimen ovat vesistöissä rauhoitettuja 1.9.-30.11., eli kutuaikana. Monilla koskikohteilla kalastus on syksyllä kokonaan kielletty, vaikka koskessa näkyisi muitakin lajeja. Syy on yksinkertainen: harjusta perhoilevan siima päätyy helposti kutupesien päälle.
Rasvaevällinen vaeltava taimen on suurimmassa osassa Suomea rauhoitettu ympäri vuoden. Vain rasvaeväleikattu, istutettu taimen saa ottaa, ja silloinkin alamitan täyttyessä. Taimenen alamitta on alueesta riippuen 50-60 cm ja lohen 60 cm. Pohjoisimmissa vesistöissä on poikkeuksia, joten paikalliset säännöt on tarkistettava aina erikseen. Lajikohtaiset rajat löytyvät artikkelista kalastuksen rauhoitusajat ja alamitat Suomessa.
Valtakunnallisten sääntöjen päälle tulevat kalatalousalueiden ja lupakohteiden omat rajoitukset. Niitä ovat esimerkiksi päiväkohtaiset saaliskiintiöt, perhokalastusalueet, väkäsettömien koukkujen pakko ja pyydä ja päästä -osuudet. Kuusamon koskissa ja Lapin joilla tällaiset ehdot ovat enemmän sääntö kuin poikkeus.
Kalastusrajoitukset virtavesissä käytännössä – ennen kuin heität
Ammattilainen ei aloita valitsemalla vaappua tai perhoa vaan lukemalla luvan ehdot. Hyvä rutiini ennen jokaista koskireissua menee näin:
1. Maksa kalastonhoitomaksu ja tallenna kuitti puhelimeen.
2. Osta kohteen lupa ja lue sen ehdot: sallitut välineet, saaliskiintiö, kalastusajat ja rajatut osuudet.
3. Tarkista kartalta kalastuskieltoalueet, kuten kalatiet ja patojen alapuoliset alueet.
4. Varaa mukaan mittanauha, pihdit ja tarvittaessa väkäsettömät koukut tai litistä väkäset valmiiksi.
5. Opettele tunnistamaan rasvaevä ennen kuin ensimmäinen taimen on haavissa.
Kalateissä ja niiden välittömässä läheisyydessä kalastaminen on kielletty kaikkialla. Moni voimalaitoksen alapuolinen kalapaikka näyttää houkuttelevalta juuri siksi, että kala kerääntyy nousuesteelle. Kieltoalueen rajat on yleensä merkitty kylteillä, mutta merkitsemättömyys ei vapauta vastuusta.
Erityisesti taimenkoskilla saalis vapautetaan usein. Silloin käsittelyllä on väliä: märät kädet, kala vedessä ja koukku irti pihdeillä 10-20 sekunnissa. Tekniikasta ja taimenen pyynnistä lisää artikkelissa taimenen kalastus järvessä ja virtavedessä.
Myytti: kalastonhoitomaksulla saa kalastaa missä tahansa
Tämä väärinkäsitys elää sitkeästi, koska se pitää paikkansa järvillä. Kalastonhoitomaksu oikeuttaa viehekalastukseen yhdellä vavalla useimmilla vesialueilla, mutta laki rajaa vaelluskalavesistöjen koski- ja virtapaikat erikseen ulos. Niissä vaaditaan aina myös alueen oman luvan.
Toinen yleinen myytti on, että ”vapautettava kala ei ole kalastusta”. Pyydä ja päästä -kalastus rauhoitusaikana tai ilman lupaa on silti rikkomus. Valvojaa ei kiinnosta, aioitko pitää kalan.
Yleisimmät virheet koskikalastuksessa
Ensimmäinen virhe on luottaa naapurin tai kalakaverin muistiin. Lupaehdot muuttuvat, ja viime kauden käytäntö voi olla tänä vuonna väärä. Tyypillinen tilanne syntyy mökkireissulla: tuttu puro on aina ollut ”vapaa”, kunnes kalatalousalue on lisännyt sen vaelluskalavesistön osaksi.
Toinen virhe on väärä välinevalinta. Jos luvassa sallitaan vain perhokalastus, heittovapa ja Rapalan vaappu eivät kelpaa, vaikka viehe olisi pieni. Samoin kolmihaarakoukku on monilla pyydä ja päästä -osuuksilla kielletty, ja se on vaihdettava yksihaaraiseen.
Kolmas virhe on syyskauden aliarviointi. Syyskuun ensimmäisinä päivinä jokien rantaan ilmestyy kalastajia, jotka olettavat kauden jatkuvan kuten järvellä. Lohikalakoskissa se ei jatku.
UKK
Saako lohi- tai taimenjoella ongella ilman lupaa?
Ei saa. Jokamiehenoikeus onkimiseen ja pilkkimiseen ei koske lohi- ja siikakalojen vaelluskalavesistöjen koski- ja virtapaikkoja. Niissä tarvitaan vesialueen omistajan lupa.
Tarvitseeko alle 18-vuotias koskikalastuslupaa?
Kalastonhoitomaksua alle 18-vuotiaan ei tarvitse maksaa, mutta kohteen oma lupa vaaditaan yleensä myös nuorilta. Osa lupa-alueista myy alennettuja nuorisolupia tai sallii huoltajan luvalla kalastamisen.
Saako rasvaevällisen taimenen ottaa, jos se täyttää alamitan?
Pääsääntöisesti ei. Rasvaevällinen vaeltava taimen on rauhoitettu suurimmassa osassa Suomea, ja se on vapautettava koosta riippumatta. Poikkeukset koskevat lähinnä pohjoisimpia vesistöjä.
Lupaehdot ensin, kalastus vasta sitten
Lohi- ja taimenjoilla säännöt on rakennettu suojelemaan kalakantoja, joista moni on edelleen heikossa tilassa. Kalastonhoitomaksu, kohdekohtainen lupa, rauhoitusaika 1.9.-30.11. ja rasvaevän tarkistus ovat koskikalastajan perusasiat. Käytännön vinkki seuraavalle reissulle: kuvaa lupaehdot puhelimeen ennen kuin lähdet rantaan, sillä koskella ei usein ole kenttää.